6.5.2018

Iltaseikkailu lähiluontoon

Perjantaina kävin pyörähtämässä Helsingissä, Antti Tuiskun konsertin merkeissä. Lauantaina jo suuntasin takaisin kotiin, en voi jäädä pääkaupungin humuun humputtelemaan kaikkia rahojani. Tai no, onneksi ei ole mitä humputella. Kuitenkin rakas kummitätini osti minulle myöhäiseksi lahjaksi uudet lenkkikengät, jotka ovat olleekkin itsellä hankinnan kohteena jo hetken aikaa. Nyt viimein saan siis kunnolla startattua lenkkeilykauden! Saavuttuani lauantai-iltana takaisin kotiin, ilma oli mitä kaunein. Sanoinkin hellulle, että nyt etsitään lähin luontopolku ja suunnataan iltaretkelle. Oli aika sisäänajaa uudet kengät! Loistava valinta muuten, olihan minulla mukana ei yksi, vaan kaksi jalkaterapeuttia! Harvinaisen hyvää palvelua siis. Lähin luontopolku löytyi merenääreltä, noin 30km Uudenkapungin keskustasta, Pamprinniemen luontopolku. Autolla piti rytistellä pientä metsätietä, ennen kuin lähtöpiste löytyi. Itse reitti meni ensin metsikön läpi ja aukeni kauniille kallioiselle maastolle merenrantaan. Aivan ihana paikka! Oli röllimetsää, merta, lintuja, mättäitä, kalliota ja rantaa. Matkaa tuli 4km polkuja tallatessa, nopeasti se meni ja pidettiin pieni evästaukokin kalloiden päällä kuivalihaa mutustaen. 

Itselle luonto ja retkeily on sydäntä lähellä. Isäni on pienestä pitäen minua ja veljeä hinannut pitkin Suomea erilaisissa retkikohteissa. Jo silloin (vaikkakin teinivuosien murrosta oli havaittavissa) nautin luonnosta. Ja nyt, vanhempana ja viisaampana, sitä osaa arvostaa. Metsän ja luonnon keskellä on rauha, mitä minä en voi missään muualla saavuttaa. Siksipä pitäisi enemmän heittää tuota reppua selkään ja suunnata röllimetsään! Mieli ja keho kiittää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti