6.2.2018

Kun kirjettä Tylypahkaan ei tullutkaan


Pienestä pitäen olen lukenut paljon kirjoja ja lukeminen on ollut aina kovin tärkeä harrastus. Olen aina viehättynyt saduista, toivonut aina olevani erityinen tai valittu, aivan kuten kirjoissa mitä olen lukenut. Aina on erityisen kohtalon saanut päähahmo, joka lähtee toteuttamaan tehtäväänsä tai pelastamaan maailmaa. Kun tavanomaisesta tuleekin erityinen.  
Paras esimerkki on varmasti Harry Potter. Uskon, etten ole ainoa, joka on odottanut että pöllö tulisi tuomaan kirjettä Tylypahkaan tai se kolahtaisi kirjelaatikkoon. Kuvitellut, mikä olisikaan se oma tupa. Tietenkin Rohkelikko, lapsena kun eniten pidin Hermionesta. Sitä kietoutuu aivan täysin sadun maailmaan kun lukee kirjoja tai katselee elokuvia. Koskaan ei kuitenkaan tätä kirjettä kuulunut, joten olen hyväksynyt kohtaloni, taidan ollakin jästi. 
Taikka pienempänä juoksentelin ympäri metsiä ja uskoin olevani haltia, keiju tai ties mikä menninkäinen. Sadut kun aina ovat kiehtoneet. Yksi suurin syy varmasti on se, että olen saanut nimeni satuhahmon mukaan. Olen kiljunut kurkku suorana haltioita tulemaan esiin ja viemään mukanaan. Kuulostaa siis hyvin normaalilta lapsuudelta? En ole ainut, joka on uskonut olevansa erityinen ja vain odottanut kohtalon tulemista kohdalle. 

Lapsena nämä kaikki ovat olleet leikkiä, on kuviteltu olevan kaikkea maan ja avaruuden väliltä, galaksien toiselle puolelle. Sitä on odottanut ja uskonut, kunnes lapsuuden leikit loppuu ja haaveet vaihtuu. Sitä ei enää usko olevansa erityinen tai sen enempää ajattele enää asiaa. Erityisen kohtalon kohdalle osumisen sijaan alat haaveilemaan esimerkiksi lääkärinammatista, laulajan urasta. Ylipäätään, ihminen jatkaa kuvitteluaan ja haaveiluaan, kohteet vain muuttuu. 

Kun kirjettä ei tullutkaan, on ymmärrettävä että ei kukaan tule kertomaan sinun olevan erityinen, ellet itse tee asian eteen jotain. Asiat, joita haluat tehdä, ei tule valmiissa paketissa ovelle ja PAM sinulla on työ, elämä, poikaystävä ja kaikki mahdollinen mitä voit elämässä toivoa. Tämän ajatuksen pohjalta olen lähtenyt tekemään asioita, esimerkiksi hakeuduin harjoitteluun paikalliseen mainostoimistoon ja sain paikan. Pienin askelin kohden sitä erityistä haavetta, jolloin sinusta tulee erityinen, sinun silmissäsi. Minä itse olen käärinyt hihani ja alkanut työskentelemään kohden omia haaveitani. 

Koska kukaan ei tule ovelleni taikasauvan kanssa kertoen että "Ronja sinä olet noita!". Suomeksi sanottuna, mitään sinulle ei tuoda valmiina.  Oman kohtalon käsiin ottaminen ja sen muokkaaminen. Työskentele itse omien haaveidesi eteen. Kuten itse ilmeisesti työskentelen kuvassa, haaveilen  varmaakin vieläkin pidemmistä hiuksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti