7.12.2017

Ei leluja lapsille

Vaikka olenkin maailman paras isosisko, olen siinä mielessä maailman paskin, etten osta lahjaksi leluja. Olen ostanut lahjaksi pääosin vaatteita tai muuta, jonka tiedän olevan hyödyllisempää kuin lelut. Pieni poikkeus, Legoja olen ostanut! Joulu on muutenkin täynnä ostamista ja kulutusta ja alennuksia ja kaikkea mahdollista. Sekä tiedän, että veljeni (nykyään nuorempi) saa varmasti leluja lahjaksi. Yritän siis olla fiksu ja ostan hieman liian isoja paitoja, jotka menevät muutamankin vuoden, koska kasvuikä. Vanhempi veli on itseasiassa sinnikkäästi pitänyt ostamiani vaatteita, tämä taitaa kertoa siitä, että omistan erittäin hyvän maun vaatteiden suhteen!

Usein reaktiona lapsella on "höh" tai "tylsää" avattuaan lahjapaketin ja sieltä paljastuukin paita. Olen jo tottunut tähän reaktioon eikä se jaksa yllättää. Kuitenkin, ostamani vaatteet ovat nousseet pienemmän veljen suosikeiksi ja ne pysyvätkin päällä! Lelut taas jäävät sen muutaman leikkikerran jälkeen, ainakin omien kokemuksien mukaan. Sitten ne kerääntyvät ja keräävät pölyä. Mielestäni ainoat järkevät "lelut" on Legot, koska niissä on väkertämistä. Lisäksi Legot jotka voi rakentaa uudelleen ja erinlain, ovat paljon mielenkiintoisempia kuin muoviset rekka-autot! 

Yleensäkin lahjojen kanssa haluan antaa ajatusta ja kohdentaa sen kyseiselle henkilölle. Rakastan yli kaiken antaa lahjoja, sekä ostaa niitä. Koen, että enemmän ajatusta on vaatteessa tai jossain muussa lapselle "tylsässä" jutussa, kuin tusinalelussa. Esimerkiksi tänä vuonna olen nuoremmalle veljelleni ostanut kirjan, koska hän on oppinut lukemaan. Kyseessä on kirjasarjan Tatu ja Patu -kirja, koska ne ovat olleet hänen kovassa suosiossa. Lapselle voi lukea kirjaa ja hän voi lukea itse. Puolestaan, jos lapsi ei vielä ole oppinut lukemaan, hänelle voi lukea kirjaa. Ja kun lapsi lukemaan oppii, hän lukee hänelle luettua kirjaa. Nopeasti kyseinen kirja nousee suosikiksi. 

Joten sääntöni pätee tänäkin jouluna: ei leluja lapsille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti